AMK-tutkinnot 2008 - 2009

Bioanalytiikan koulutusohjelma

HYVINVOINTITEKNOLOGIA / Tampere, Kuntokatu 4

Koulutusjohtaja Riitta Hanhijärvi
Bioanalytiikka koulutusvastaava Leena Mattila-Oksanen

Bioanalytiikan koulutusohjelmasta valmistuvan tutkintonimike on bioanalyytikko. Tutkinto on vertailukelpoinen EU-maiden vastaavien tutkintojen kanssa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus laillistaa bioanalyytikon terveydenhuollon ammattihenkilöksi ( laboratoriohoitaja). Bioanalytiikon koulutuksen laajuus on 210 opintopistettä (op) ja se kestää 3.5vuotta. 

Bioanalytiikan koulutusohjelman opinto-ohjelma

Hakukelpoisuus 

Koulutusohjelman tuottama osaaminen
Bioanalyytikon ydinosaamisalueena on terveysalan laboratoriotutkimusprosessin hallinta ja kehittäminen. Laboratoriotutkimusprosessin toteuttaminen edellyttää asiakaspalveluosaamista, menetelmä- ja informaatioteknologiaosaamista, laatu- ja työturvallisuusosaamista sekä oman työn arviointia. Bioanalyytikolta edellytetään tiedonhallinta-, viestintä- ja kielitaitoa sekä jatkuvaa oppimista. Bioanalyytikko hallitsee käyttämänsä analyysimenetelmät, laitteet ja teknisen suorittamisen sekä tehtävissä vaadittavat kädentaidot. Mikroskopointia edellyttävät tutkimukset vaativat hyvää visuaalista hahmottamista, jossa merkittävänä tekijänä on värien ja morfologisten poikkeavuuksien erotuskyky.

Valmistuvien työelämään sijoittuminen
Bioanalyytikko toimii perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai yksityisissä laboratorioissa sekä muissa terveysalan laboratoriotoiminnan osaamista vaativissa laboratoriopalvelutuotannon tehtävissä kuten lääketieteellisissä ja biotieteellisissä tutkimus- ja tuotantolaitoksissa ja alan yrityksissä. Työ sisältää laboratorionäytteiden ottoa, käsittelyä ja analysointia, erilaisten vieritestien suorittamista sekä potilastutkimuksia. Työssä korostuu asiakasturvallisuus ja vastuu tutkimustulosten luotettavuudesta ja niistä tiedottaminen jatkotoimenpiteiden edellyttämällä tavalla. Bioanalyytikko osallistuu laitteiden ja menetelmien validointiin ja laadunohjaukseen sekä opetus-, ohjaus- ja konsultointipalveluihin. Laboratoriotutkimusprosessin hallinta on ammattipätevyyden perusta ja bioanalyytikko toteuttaa sitä itsenäisesti sekä moniammatillisen tiimin jäsenenä.

Koulutuksen rakenne ja keskeiset opiskeltavat aiheet
Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakouluista annetun lainsäädännön mukaisesti ja se koostuu perus- ja ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vaihtoehtoisista ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista ja opinnäytetyöstä. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu sisältyy ammattiopintoihin (75op) ja se toteutetaan opetuslaboratoriossa ja ammattikorkeakoulujen solmimien harjoittelusopimusten mukaisissa kliinisissä laboratorioissa, joilta edellytetään korkeakoulutasoista harjoittelun ohjausta. Bioanalyytikon ammattitaidon perustana ovat kliinisen laboratoriotieteen ja sitä tukevien muiden tieteenalojen teoreettinen tieto ja sen soveltaminen käytäntöön. Koulutuksessa keskeisinä sisältöinä ovat kliinisen fysiologian ja kliinisen neurofysiologian, kliinisen hematologian, immunohematologian, kliinisen histologian ja sytologian, kliinisen immunologian, kliinisen kemian, kliinisen mikrobiologian , näytteenottotoiminnan sekä solu- ja molekyylibiologian opinnot.

Opetuksen toteuttaminen
Opetus toteutetaan tutkivan työotteen mukaisesti ja keskeistä opetuksessa on, että opiskelija oppii tuottamaan käytännöllistä tietoa. Opiskeluun liittyvän ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opiskelusta osan voi suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.


Bioanalytiikan koulutusohjelman tuottama osaaminen eri opiskeluvuosina:

Ensimmäisen vuoden jälkeen opiskelija osaa toimia ammattikorkeakoulun oppimis-ja toimintaympäristössä ja on selvillä koulutusohjelmastaan ja tulevasta ammatistaan terveydenhuoltojärjestelmässä. Opiskelija osaa käyttää matemaattis-luonnontieteellisissä opinnoissa hankkimiaan tietoja ja taitoja ammattiopintojen pohjaksi. Opiskelija osaa ottaa hyvin perehdytettynä näytetutkimuksiin tarvittavia yleisimpiä näytteitä huomioiden näytteenoton esivalmistelut, tietosuojan ja vaitiolovelvollisuuden sekä potilas- ja työturvallisuuden. Osaa rekisteröidä potilastutkimuksista sydänfilmin luotettavasti.

Toisen vuoden jälkeen opiskelija on perehtynyt terveysalan laboratoriotoiminnan tieteellisiin perusteisiin ja osaa tehdä yleisimpiä laboratoriotutkimuksia sen eri osa-alueilla. Opiskelija pystyy perehdytyksen jälkeen toimimaan itsenäisesti laboratorion näytteenotossa. Opiskelija on laajentanut osaamistaan kaikilla ammattiaineiden alueilla asiakaslähtöisesti ottaen huomioon laatuasiat, tietosuojasuojan ja työturvallisuuden. Opiskelija osaa käyttää tiedonhankintataitoja ja vierasta kieltä sekä osaa tutkimustyön perusteet. Opiskelija hyödyntää työelämästä saamaansa kokemusta teoriatiedon syventämiseen.

Kolmannen vuoden jälkeen opiskelijalle on jäsentynyt suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ja sen lainsäädäntö sekä laboratorion hallinto. Opiskelija osaa toimia perehdytyksen jälkeen itsenäisesti erilaisissa kliinisissä laboratorioissa ottaen huomioon laadunohjauksen kliinisessä laboratoriotyössä. Osaa ohjata potilasta ja muuta henkilöstöä laboratoriotoiminnan eri osa-alueilla sekä toimia laatukriteereiden mukaisesti. Opiskelija tekee opinnäytetyötä ohjatusti.

Neljännen vuoden jälkeen ( 3.5 v.) opiskelija osaa toimia keskeisissä perustehtävissä laboratoriotoiminnan eri osa-alueilla ja hän on syventänyt / laajentanut osaamistaan valitsemillaan erikoisosaamisalueilla. Opinnäytetyön teossa opiskelijan tutkiva ja kriittinen työote on edelleen kehittynyt. Opiskelija osaa kriittisesti suhtautua tutkittuun tietoon ja osaa tehdä erilaisia kehittämistöitä työelämässä valitun tutkimusotteen mukaisesti.

Bioanalytiikan koulutusohjelman rakenne